Retki Nevaan

Olenhan minä tehnyt sotaretken Novgorodiin asti! Mutta siitä en oikein haluaisi puhua…

Se taisi olla vuotta 1240, kun olimme Nevajoella matkalla kohti Laatokan kaupunkia, jonka olimme aikeissa ryöstää. Mutta juuri silloin Novgorodin ruhtinas Aleksanteri hyökkäisi sankan sumun turvin meidän kimppuumme yllättäen meidät täysin! Jouduimme pakenemaan takaisin Itämaahan, ja päätin, ettei meidän kannata yrittää valloittaa lisää alueita idästä ainakaan hetkeen.

Minä olen kieltänyt ketään tekemästä muistiinpanoja tästä taistelusta, etteivät jälkipolvet saisi tietää näin nolosta tapahtumasta. Novgorodilaiset kertovat taistelun olleen suuri sota, jonka takia Aleksanterista tuli pyhimys. Hän otti jopa lisänimen “Nevalainen” tapahtuman muistoksi Pyh! Rajakahakka se vain oli! Hän liioittelee vain tarinaa näyttääkseen paremmalta. He jopa väittivät että norjalaiset olisivat ottaneet osaa taisteluun meidän liittolaisinamme, vaikka olimme silloin sodassa! Mutta eihän kukaan oikeasti venäläisiä usko.

Venäläisten teettämä maalaus “taistelusta”

kuvalähde:

https://en.wikipedia.org/wiki/File:Chorikov.jpg

Kuninkaanvaaleista

Tuo kuninkaan valitseminen vaaleilla on minusta aivan turha perinne. Miksei kuninkaan pojista voisi tulla suoraan hänen perillisiään? Olen koko ikäni yrittänyt ajaa tätä uudistusta valtakunnassamme, mutta jotkin ylimykset Länsi-Götanmaalla vastustavat tätä, ja vaativat edelleen oikeutta valita kuninkaansa, ja väittävät taistelevansa muinaisten oikeuksiensa puolesta.. Pyh. Oikeasti he vain haluavat välttää maksamasta veroja kuninkaalle. Katsos, valtakunnassamme on ollut tapana, että alamaiset varustavat sotavoimia kuniinkaalle. Mutta se on kovin epäkäytännöllistä, ja olisi parempi, että he vain maksaisivat veroja, joilla voisimme palkata sotilaita. Vastustajat väittävät, että verojen maksu on voitettujen tehtävä, ja olisi nöyryyttävää joutua maksamaan niitä itse. He jopa yrittivät kaapata vallan vuonna 1247. He halusivat asettaa oman kuninkaansa Holmger Knutsonin valtaistuimelle, mutta voitin heidät taistelussa Sparrätrassa. Nyt Länsi-Götanmaalaiset ovat vakaasti kuninkaan (eli käytännössä minun) vallan alla.

Tässä on maalaus Holmger Knutsonista, joka vaati kruunua itselleen

För Helvetten

För Helvetten! Tulin juuri kotiin ja kuningas Eerik oli kuollut poissaollessani! Kuten jo mainitsinkin, kuninkaalla ei ollut omia lapsia. Kuninkaammehan valitaan vaaleilla, mutta yleensä on tapana valita vanhan kuninkaan poika hänen seuraajakseen. Mutta koska niitä hänellä ei ollut, olisin minä ollut hyvillä asemilla kuninkaaksi pääsyssä. Mutta kuningas menikin kuolemaan juuri väärään aikaan. Vaalit pidettiin, ja koska minä en ollut kotona, ei minua voitu valita.

Onneksi muut ylimykset kuitenkin valitsivat kuninkaan seuraajaksi poikani Valdemarin, onhan hän kuninkaan sisaren ja maan mahtavimman jaarlin (siis minun) poika. Koska hän on vielä alaikäinen, tulee minusta hänen sijaishallitsijansa. Ja voitte olla varmoja, että kuningas kuuntelee minun neuvojani vielä pitkään aikuisenakin!

Olen kuitenkin edelleen huolissani Valdemarin veljestä, Maunusta. Hän ei ole suhtautunut kovin suopeasti veljensä kuninkuuteen, ja pelkään, että hän ei tyydy omaan osuuteensa tulevaisuudessa…

Ristiretki

Hejsan! Terveisiä Itämaasta, Tavastiasta! Kävinpä siellä tekemässä retken ristin nimeen ja olen nyt matkalla kotiin! Ne pakanat olivat jälleen kapinoineet kirkkoa vastaan, ja itse paavi oli lähettänyt meille kirjeen kehottaen lähtemään heitä ojentamaan. Päätin samalla ottaa tilaisuudesta vaarin ja liittää alueen valtakuntaamme, etteivät nuo ikävät itänaapurimme novgorodilaiset tee sitä ensin. Voitettuamme hämäläiset, päätin perustaa Hämeeseen linnan turvaamaan valtamme siellä.

Tässä palaillessani ajattelin myös perustaa uuden kaupungin itärannikollemme. Paikka olisi mukavan lähellä Ålantia, joten sieltä pääsee kätevästi uusille alueillemme Itämaassa. Se on myös hyvällä paikalla suojelemassa kaupunkejamme sisämaassa, kuten Stigtunaa niiltä pahuksen merirosvoilta, ja kauppareittien varrella, jotta pystymme kilpailemaan Hansakaupunkien kanssa. Taidan antaa uuden kaupungin nimeksi Stockholm

Tässä piirroksia linnasta, jonka perustimme Hämeeseen

Kuvalähde: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/24838

Hej! Minä olen Birger Maununpoika, tunnet minut varmaan paremmin Birger-jaarlina. Olen syntynyt vuonna 1200, en tosin tarkalleen muista päivää.Itä-Götanmaalla olen minä syntynyt. Olen Ruotsin jaarli, ja aatelinen. Jaarlihan tarkoittaa, että olen Ruotsin kuningaskunnan toisiksi korkein hallitsija, heti kuninkaamme Eerik Eerikinpojan jälkeen.
Sanoinhan jo että olen jaarli? Sain arvonimen kuninkaalta 1248. Virallisestihan kuningas hallitsee maatamme, mutta hän ei ole kovin hyvä siinä. Eli nimellisesti valta on hänellä, mutta päätökset teen minä!
Minun vaimoni Ingerbor, on kuninkaan sisko! Onhan minulla noita  mukuloitakin, poikani Valdemar ja Maunu, näin lyhyesti mainittakoon. Molemmat ovat syntyneet joskus silloin 1240 aikoihin, en sitäkään aivan tarkalleen muista. Syntymäpäivät ovat todella vaikeita muistaa! Koska kuninkaalla ei ole omia jälkeläisiä, tarkoittaa tämä sitä, että minun pojastani tulee kuningas hänen kuoltuaan. Toivon vain että poikani tulisivat toimeen keskenään, vaikka vain toisesta voi tulla kuningas...

Kuvalähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Portrait_of_Birger_Jarl.jpg